Tunnustan; olen rakastunut. Palavasti. Ja niinkuin suurten tunteiden kanssa on tapana käydä, on enää vaikeaa edes palauttaa mieleen aikaa ennen. Ennen suuren rakkauden syttymistä.
Blogeja ja blogirakkautta
Elokuu ja alun tunnelma
Elokuu. Elokuu on uusien mahdollisuuksien kuukausi. Vaikka lämpömittari näyttää kesäisiä lukemia, on ilmassa viileyttä ja syksyihin kuuluvaa lähdön tunnelmaa. Tai alun tunnelmaa. Uutta energiaa, uutta rytmiä ja ryhtiä. Touhukasta toimintaa, pönäkkää asioihin tarttumista.
Lasten koulutarvikeostoksilla mukaani tarttui ihana kultaisin numeroin ja kultareunaisilla sivuilla varustettu kalenteri. Tärkeiden asioiden kalenteri. Vakavasti otettavan suunnittelijan kalenteri. THE Kalenteri! Täällä tämä kalenteri nyt odottaa pätevänä merkintöjä ja muistiinpanoja.
Taide – elämän mittainen matka
Silloinkin oli helteinen kesä – niin kuin lapsuuden kesät muistoissa tuntuvat aina olleen. Nojasin auringon lämmittämää savupiippua vasten. Siristelin silmiä kirkkaassa paisteessa. Hahmottelin paperille alapuolelta erottuvaa maisemaa. Syreenipensaita, järven rantaan mutkittelevaa tietä. Naapurin postilaatikko ja pihakeinu. Talo, missä asui se ihana sairaanhoitajatäti, joka paikkasi usein kolhiintuneita polviani. Kotitalomme katolla, kaiken ulottumattomissa oli piilopaikkani, minne kiipesin kynät ja paperit mukanani. Taide ja taiteen maailma lumosivat minut.
Loma on ihmisen parasta aikaa
Mistä on hyvä loma tehty? Auringon nousun ja laskun väliin jäävistä ennalta määrittelemättömistä hetkistä, kun päivän kulkua ohjaavat mielihalut ja hetkelliset tarpeet. Liikuntaa jos huvittaa, ruokaa kun on nälkä. Uimista kristallinkirkkaassa vedessä. Kalaparvien seuraamista vedenalaisten kallioiden rosoisilla pinnoilla. Auringon lämpöön kietoutumista. Nukahtamista kirja kädessä rannalle, heräämistä aaltojen pauhuun. Ajan verkkaista lipumista, ajantajun häviämistä.
#olisinpatiennyt että minä riitän
Muistatko vielä sen vapauden huuman, minkä peruskoulun loppuminen sai aikaan? Kun astuit aikuisuuden kynnyksellä itse määrittämällesi reitille? Vai oliko se kenties ahdistavaa aikaa, kun et tiennyt minne suunnata tutusta ja turvallisesta koulumaailmasta? Vaikka minulle oli peruskoulun jälkeinen suunta selvä, oli edessä kuitenkin monta asiaa, mitkä aiheuttivat huolta ja pelkoa. #olisinpatiennyt että koko elämä on uusien reittien vaeltamista. Että myös epävarmuus ja pelko kuuluvat elämään.