Taidetta ja hyrinää

Istun yläkerrassa lapsen huoneen lattialla nuhjuisessa ajan hapertamassa yöpyjamassa ja yritän päästä kartalle. Aamu alkoi palohälytyksen kaltaisella äkkiherätyksellä. Naapurin tyttö seisoi ovella, omat nukkui autuaasti sängyissään. Kello oli liikaa, enkä tajunnut miksei puhelimen herätys ollutkaan hoitanut tehtäväänsä.

Continue Reading

Äiti menee yökylään, heippa!

Aamuinti ja paljaat varpaat laiturilla

”Olen mökillä pe-su teinien kanssa ja mulle kelpais seura ihan milloin vain.” Tällainen viesti tupsahti kolmen naisen WhatsApp-ryhmään torstaina. Elämä on siitä vekkulia, että tällainenkin pikapikaa ilmoille heitetty kepeä kutsu, mikä ei sisällä vaatimuksia, ei pakkoa, saattaa jopa vastoin kaikkia ennakko-odotuksia toteutua. Kun kyseessä on kolme perhettä, joiden lasten yhteenlasketut viikottaiset harrastetuntimäärät liikkuvat kolminumeroisissa luvuissa, on lähes lottovoitto saada mahdutettua tällainen ex tempore mökkivisiitti kalenteriin. Mutta toisinaan elämä yllättää iloisesti.

Continue Reading

Hurmaavan viettelevä Habitare

Habitare 2018, Asun-lehti

Eilen se sitten avattiin maailmalle, nimittäin Habitare! Olen odottanut niin jännityksellä jokavuotista sisustuksen ja trendien kavalkaadia, että hädin tuskin olen pysynyt nahoissani.

Olihan siellä ihmeteltävää usean suuren hallin verran. Niin paljon, ettei yksi päivä riittänyt kaiken kokemiseen ja läpikäymiseen. Peilejä, reheviä kuoseja, yksityiskohtia, vedenvihreää, vaaleaa turkoosia, vaaleanpunaista, luonnonmateriaaleja, kierrätettyä, ekologista, laadukasta, pelkistettyä, yllättävää. Ja silti, jossain vaiheessa osastoilla puikkelehtiessani ja elämyksiä ahnehtiessani koin pienen pettymyksen ailahduksen. Tässäkö tämä nyt oli? Eikö muuta? Tiedättehän, se tyhjyyden tunne, mikä saapuu usein suurten tunteiden vanavedessä. Kotimatkalla kaikkea kokemaani  sulatellessani havahduin tajuamaan, miten mahdottoman elämyshakuinen minustakin on tullut. Lisää, lisää hurmosta!

Continue Reading

Tunne väri

Iittalan Mari-skooli, Artek, Alvar Aalto tuoli 66, Tikkurilan Henna(M411) sävyllä maalattu seinä.

Usein toisten elämä tuntuu niin paljon jännittävämmältä kuin tämä oma lapsiperhearjen täyttämä elämä. Ja blogien ja sisustuslehtien kodit, ne ne vasta jännittäviä ja ihania onkin. Kaikki ne kuvissa tiuhaan esiintyvät ihanat esineet ja huonekalut – Marimekon Uurna-vaasit, Louis Poulsenin VL45 Radiohus -valaisimet, (jälleen yksi valaisin, mikä sopisi niin hyvin kokoelmaani) Finarten ihanat matot, joista vielä vain haaveilen.

Continue Reading